Vieraileva "tähti"

Hello there!

Pitkien ja uuvuttavien lentojen jälkeen perhe Salminen pääsi vihdoin Ameriiikan puolelle. Koko ajan oli pieni pelko perseessä viisumien suhteen. Mutta ähh, ei se tulli-systeemi jenkkilässä ollutkaa niin hankala mitä annettiin olettaa. (Okei, saatettiin ohittaa yks vaihe "vahingossa" kokonaan) Puukot ym. tuliaiset saatiin siis hienosti tuotua maan kamaralle.

Seattlen lentokentällä Vilma olikin meitä vastassa ja sitten päästiinkin jo kohti seuraavaa määränpäätä, auton vuokraamoa. Normi Nissani vaihtui Subarun maasturiin, ja eikun nokka kohti hotellia. Muutamien uparien a.k.a. u-käännösten jälkeen löydettiin perille. (Gps:ssä tais olla jotai vikaa tai sit se oli vaan hiukka hitaalla meidän ajotahdin kanssa.)

Ekan päivän saldoon kuului Space Needlessä vierailu heti paikallisen mäkkärin jälkeen.

Ekana päivänä ei sitten paljo muuta tehtykkään. Kuuluisa jet lag oli niin paha, että perhe Salminen meni portaittain nukkuun ilta viiden ja seitsemän välillä. Vilma siis viihdytti loppu illan itse itseään.

Toisena päivänä käytiin kattelemassa jonkin sortin ostoskeskuksen menoja. Viis tuntiahan siellä kiepsahti niin ettei huomannukkaan (sitten isin pinna alkoi jo kiristyä siihen tahtiin, että oli parempi lopettaa shoppailut siltä erää, miehet...), eikä nähty edes puoli koko paikasta. Seuraavaks mentiinkin paikalliselle apiantorille ostaan hieman välipalaa ja syömään mentiin parkkikselle. Kokemus sekin, Vilman mukaan parkkiksella autossa syönti on kohtuu ghetto-tyylistä. Illalla käytiin syömässä Hard Rock Cafeessa ja jaksettiin valvoa jopa kymmeneen!

Tänään tiistaina lähdettiin aamupäivällä ajeleen kohti Vancouveria Bellinghamin kautta. Bellinghamissa tavattiin Vilman veli Taylor ja hänen tyttöystävä Katie, käytiin syömässä yhessä. Tay ja Katie vaikutti hyvin mukavilta, ja nähdäänkin uudelleen jo lauantaina perhe illallisen merkeissä! (Can't wait).

Jos Seattle näytti meidän mielestä kivalta, niin Vancouver näyttääkin sit huikeelta! Pesee meinaan ihan kuus nolla Seattlen. (Vancouverin pisteitä saattoi myös nostaa kohtuu gorgeous tullimies, hah!) Voi morjes meinaa. Seuraavan kuvan maisema näyttää esimerkiks tosi huikeelta! Ei voi kun ihailla.

Hotellilla hetken hengattuamme pongattiin must see- listalta Grouse Mountain Skyride, joka sijaitsee ihan meidän hotlan lähettyvillä. Lähdettiinkin siellä sitten käymään.

Kyseinen härvelihän siis nousee vaijeria myöden vähän reilu kilometrin korkeuteen kahdeksassa minuutissa. Osa porukasta kuten me mentiin vain katsomaan maisemia, mutta suurin osa nousee suksien ja lautojen kanssa ylös laskettelemaan. ( Ei näyttänyt ollenkaan hullummalta paikalta lasketella, maisemat oli enemmän kun loistot!) Mahdollista olis ollut myös mm. lumikenkäily ja rekiajelu. Ja maisemathan oli siis tätä luokkaa:

Ei edelleenkään mitään valittamista minkään suhteen.

Huomenna keskiviikkona olis tarkotus käydä vähän "kylillä" pyöriin, jos satuttais löytään Olympia-mestat, myös Capilano Suspension Bridge vaikutti lupaavalta! Loppu viikosta lähdetään sitten takasin Seattleen ja sitä kautta Yakimaan, Vilman kotiseudulle. Yakimassa nähdäänkin sitten Vilman isäntäperheet, kohtuu jänniä päiviä siis edessä. ;)

Näihin tunnelmiin onkin hyvä lopettaa tältä erää. Keep in touch guys!

19/4/2011 Vancouverissa, Ida.